148: the desire to touch him/her. right now. just because.

Vaikka se kesti vain hetken

Olimme ikuisia siinä ajassa

Joka oli meille annettu

Mulla on ollut tosi kivaa oikeastaan tämän koko viikon ja erityisesti pari viimeistä päivää, joilta nämä satunnaiset kuvatkin on. Oon ravannut ihan hirveästi ympäri kaupunkia hoitamassa asioita ja tapaamassa ihmisiä. Keskiviikkonailtana oli esimerkiksi tapahtuma nimeltä "Finnish meetup", jossa suomalaiset ja suomenmieliset ympäri New Yorkia kerääntyivät samaan ravintolaan tutustumaan ja turisemaan. Ilta oli tosi mukava ja parani loppua kohden, kotiin raahauduin vasta kolmen maissa aamulla.

Halloween on huomenna! Oon aivan super innoissani, sillä rakastan pukeutumista, karkkia ja juhlaa näin yleisesti. Plus olen ymmärtänyt, että jenkit todellakin osaavat juhlia halloweenia JOTEN! Toiseksi viimeinen kuva on sneak peak mun huomisesta halloweenasusta stay tuned!

Vaikka on ollut tosi ihanaa ja mukavaa, tänään ja nyt varsinkin illalla sellainen melankolinen fiilis on onnistunut häiritsemään mun rentoutumista. Lähinnä mulla on vain tosi kova ikävä tärkeitä ihmisiä ja se saa vähän surumieliseksi. Suurkaupunki osaa tehdä tosi yksinäiseksi, vaikka se kuulostaakin maailman ironisimmalta. New York on kaiken ihanuutensa ohella samalla kiireinen, itsekäs ja yksinkertaisesti kova. Samalla sweetheart ja samalla asshole. Nojaa, elämä on.

Voisin kuunnella hetken lempi soittolistaa ja mennä sitten ihan vain nukkumaan, että jaksaa viikonloppuna. KAIKILLE OIKEIN MEGAHUBAA HALLOWEENIA!! Muistakaa syödä paljon karkkia :)

lazy my day nycissä

Tämän postauksen aiheena oli my day Nycissä. Mutta kuten otsikosta huomaa, my day Nycissä muuttuikin lazy my day Nycissä. Mulla on huono tapa nukkua todella pitkään aamuisin ja vaikka kuinka mä vannotin itselleni edeltävänä iltana, että aamulla sitten heräät ihmisten aikaan, niin eipä se tietenkään juuri silloin onnistunut. Joten myöhäisestä aamusta seurasi kaikin puolin hyvin hidas olo ja sitä myöten koko päivästä äärimmäisen laiska.

Tästä videosta innostuneena yritin tehdä yön yli muhkeat kiharat. Ennen nukkumaan menemistä lähinnä siis vain kiedot hiukset tiukoille pikku nutturoille/sykeröille ja aamulla tadaa omistat upeat kiehkurat. Noh, mun olisi pitänyt muistaa, että mun hiukset on muutenkin jo valmiiksi hyvin kihartuvat, joten konsti jolla suorat hiukset saadaan loiville paksuille kiharoille aiheutti mun jo valmiiksi kikkaroissa hiuksissa tiheää pörröistä hattaraa...

Hiusongelmista huolimatta nopeasti aamupalaa nassuun! Koko ikäni mulla on ollut toinen aamuihin liittyvä huono tapa nimittäin en syö aamupalaa. Ruoka ei vaan yksinkertaisesti maistu pariin ensimmäiseen tuntiin sängystä noustua ja jos vahingossa jotain suuhun eksyisi, se lentäisi samantien laattana ulos. Täällä olen kuitenkin yrittänyt harjoitella syömään edes jotain kevyttä, sillä pakko se on todeta: kroppa ja mieli ja fiilis lähtee niin paljon paremmin käyntiin pienellä tankkauksella ja se on aika tärkeää kun tarpoo New Yorkin avenueita ylös ja alas. Aika perus ja hyvä aamiainen mihin oon totutellut: rasvatonta jugurttia, mysliä, pari hedelmää (tällä hetkellä omppuja, koska nam mikä kausiherkku) ja vettä!

Hiukset ruotuun, naama kuntoon ja menoksi!

Lazy day muuttui entistä lazymmäksi kun päätin, että miksi vaivaantua lakkaamaan varpaankynsiä itse kun joku muu voi tehdä sen maksua vastaan! Noh, tottahan tuo mutta ei onneksi se syy miksi menin jalkahoitoon. Yksinkertaisesti en vain ole koskaan ollut kunnon pedikyyrissä, tykkään kaikenlaisista spa-jutuista ja manikyyrit/pedikyyrit on hirveän edullisia Nycissä. Plus sain elämäni parhaimman selkähieronnan joten!

Eipä voi postaus paljon turhamaisemmaksi mennä hah! Tarkoituksena oli mennä paikalliseen drug storeen ostamaan luomivärejä ja irtoripset halloweeniksi, mutta mukaan tarttui muutama muukin juttu...

Loppuiltapäivä menikin lounastaessa ja leikkipuistossa. Leikkipuistossa ei itse asiassa ole hassumpaa: lapset leikkivät keskenään ja mä voin rauhassa esimerkiksi chättäillä tai lukea!

Lazy my day ei muuttunut sen kummemmaksi. Illemmalla kokkailua, niinkin gurmeeta kuin ravioleja ja lihapullia! Ja joo, mä tiiän että tässä kuvassa on kaikki mahdollinen pielessä: tarkennus ja ylipäätään tausta on aika karsee ja likanen hehhe oon niin ahkera siivoomaan.

Tietääkö kukaan onko Suomessa semmosta vihannesta/juuresta kuin squash? Lämmitin itelleni dinneriksi squashsosekeittoa ja oli ehkä parasta! Ja jossei nimestä tunnista, niin tältä se näyttää:

Loppuillasta ei tapahtunut yhtään mitään sen ihmeellisempää eikä ollut tarkoituskaan. Päätin linnoittautua mun tietokonenurkkaukseen tehosiivoamaan tätä blogia, syömään mehujäätä ja kuuntelemaan The Smithsiä!

Ei se jokainen päivä suuressa New Yorkissakaan ole hektinen, suurenmoinen ja ihmeellinen. Kaiken sen hektisyyden keskelle on välillä ihan kiva saada tällaisiakin rentoja lazy päiviä :)

61: the gratification when you realize this really was the right decision

Mo. Moi. Terve. Zau. Zaukki. Moro. Hellou. Hello!

Kuinkakohan mones kerta tämä on kun alotan blogin niin sanotusti alusta. Kolmas? Viides? Mua on jo pitkään himottanut heittäytyä takaisin bloggailun maailmaan ja nyt koitti vihdoin se päivä, kun sain aikaiseksi väkertää uuden bannerin, muokata ylipäätään ulkoasua ja jälleen, poistaa kaikki vanhat postaukset. Fresh start täysin puhtaalta pöydältä!

Lyhyt esittely saattaa olla paikallaan:

Rosita/Rossu. Fyysisesti 20-vuotias, mutta henkinen ikä heittelee eri lukemissa joka päivä. Eikä se ikä muutenkaan taida olla kuin pelkkiä numeroita.
Ylioppilas. Tällä hetkellä New Yorkissa au pairina ja kliseisesti sanottuna, etsimässä itseäni. Tämä seikkailu tosin päättyy jo joulukuun puolessa välissä, joten pitäisi varmaan pikkuhiljaa ruveta päättämään mitä aion tehdä seuraavaksi...

Onnea on tosi monet asiat! Henkilökohtaisesti huomaan nauttivani eniten niistä kaikista pienimmistä jutuista, little things: lemppari soittolista, hyvä hiuspäivä, aurinko, tuore kahvi, kissat, hyvät bileet, inspiraatio, leffateatterit, the 1975, porukkahengailu, nauraminen, pussailu, koti, vappu, Urban Outfitters, The Smiths, italialainen gelato, HBO, päiväkirja, punaviini, tatuoinnit, festarit, tumblr, haaveilu, livemusiikki, nukkuminen, KESÄ..

Varsinkin täällä New Yorkissa olen huomannut varsin hyväksi sen, että kannattaa suurimmaksi osaksi mennä ihan vain päivä kerrallaan. Uskon myös siihen, että kaikella on tarkoitus, jokainen on oman onnensa seppä ja omaa sydäntään kannattaa aina kuunnella!

Tämä blogi ei ole sun juttu, jos etsit pelkästään
- kauneusblogia
- fitness/terveys -blogia
- muotiblogia
- kulttuuri/taide -blogia
- vauvablogia
- sisustus/DIY/tuunataanperunamaa -blogia

Jos etsit blogia, jossa on vähän tota kaikkea (vauvoista en kyllä ole satavarma)
                                                                  TERVETULOA!

Ps. Otsikko kirjasta: 1000 feelings for which there are no names by Mario Giordano, suosittelen!