Haluan painottaa sitä, että seuraavat kommentit on vain mun omia mielipiteitä ja huomioita asioista. Varmasti joku ei tykkää kaikista niistä asioista mistä mä tykkään täällä enkä todellakaan tiedä kaikesta kaikkea, mutta kehtaan tällä kertaa pikkuisen yleistää ja stereotypisoida.. :-)
Aloitetaan vaikka niistä jutuista, joita rakastan New Yorkissa! Ja jotka on omasta mielestäni paremmin täällä kuin Suomessa. Tavallaan. Anyways.
- Riippuu toki loppujen lopuksi ihan ihmisestä ja persoonasta kuinka sosiaalinen on luonteeltaan, mutta yleisesti ottaen voin sanoa, että amerikkalaiset ja newyorkkilaiset ovat HYVIN sosiaalista porukkaa verrattuna suomalaisiin. Smalltalkilta ei voi välttyä kahvilan kassalla, vessajonoissa tai ovimiehen kanssa. Kuulin yhtenä päivänä hauskan jutun kun yksi mies selitti, että suurin osa newyorkkilaisista ei ole kotoisin New Yorkista vaan ympäri Yhdysvaltoja ja ympäri maailmaa, joten monet muuttavat tänne yksin opiskelemaan tai töihin vailla minkäännäköisiä kontakteja paikallisiin ja sen takia ihmiset ovat yltiösosiaalisia, yrittävät luoda uusia ihmissuhteita ja tutustua melkeinpä pakosta uusiin ihmisiin. Aluksi mua ahdisti, kun kuulokkeet korvilla yritin tilata nopeasti kahvia, ja kassaneiti kyseli kärkkäästi "hi, how are you" ja mietin miksi nämä ihmiset haluavat niin kovasti kuulla mitä mulle kuuluu. Mutta ajan myötä totuin tähän tapaan ja usein on melkeimpä kiva pysähtyä kassalle turisemaan päivän tapahtumista tai kuulla kodittoman taiteilijan elämäntarina. Suomalaiset usein jopa stereotyyppisesti välttelevät tuntemattomille puhumista, mutta mä olen oppinut tykkäämään tästä smalltalk-tavasta ja paljon!
- New York on ihanan monikulttuurinen kaikin tavoin! On sulla päällä mitä tahansa tai näytät keltä tahansa kukaan ei katso paheksuen tai erityisen pitkään. Erilaisuus on normaalia ja erittäin arvostettua. Välillä erilaisuuden palvominen jopa naurattaa! Mun mielestä ihanaa on myös kuinka New York itsessään on jakautunut niin moneksi erilaiseksi alueeksi. Helppona esimerkkinä yleistettynä Brooklynissä asuvat ja hengaavat hipsterit, midtownissa takeaway-kahvimukit kädessä tarpovat pukumiehet ja bisnesnaiset ja upper east sidella pröystäilevät New Yorkin täydelliset naiset. Kaupunki muuttuu sen mukaan missä päin kulkee ja se on äärettömän mielenkiintoista.
- Julkinen liikenne! On metroa, bussia, junaa ja taksia ja ne kulkevat enemmän tai vähemmän kellon ympäri. (voisin keksiä julkisesta liikenteestä ja liikenteestä yleensäkin paljon pahaa sanottavaa, mutta konseptina se on loistava!)
- Sohvaperunan unelma: tv:ssä voi olla monta tuhatta kanavaa täynnä leffoja sarjoja uutisia mitä tahansa!!
- New York elää 24/7. Monet paikat ovat auki kellon ympäri ja jokaiseen kellon aikaan löytyy tekemistä, toisin kuin Suomessa ainoat paikat auki yöeläimille on McDonalds ja huoltsikat. New York ei pelkästään elä 24/7, vaan täällä tapahtuu aina silloin kun sitä vähiten odottaa. Moneen otteeseen oon noussut metroasemalta yllätysmarkkinoille Union Squarella, kävellyt keskelle performanssia tai paraatia ja joutunut päättämään useamman samaan aikaan tapahtuvan mielenkiintoisen tapahtuman väliltä.
- Shoppailijan paratiisi! Jos et löydä jotain New Yorkista et löydä sitä kyllä mistään.
- Kulinaristin taivas! Ruokaa ja ruokapaikkoja löytyy kirjaimellisesti joka kulmasta niin paljon, että valinnanvaikeus iskee! On italialaista, on kiinalaista, on subwayta, on tapasta on dineria on kaikkea! Muutamilta tutuilta oon kuullut tarinaa, että ovat lihoneet monta kiloa ensimmäisinä kuukausina New Yorkissa koska hyvää ruokaa löytyy koko ajan ja kaikkialta :-D
- Toisin kuin Suomessa, jossa lähimpään kauppaan saa tarpoa ainakin sen viisi kilsaa (okeiokei ehkä vähän liioittelen) New Yorkissa kaikki löytyy läheltä tai ainakin lyhyen metromatkan päästä. Esimerkiksi kolmen lyhyen korttelin säteellä mun asuinpaikasta on ainakin kaksi kauneussalonkia, vaatekauppoja, kioski, pari deliä, Central Park, supermarket, pari eri pankkia, pari eri koulua, kahviloita, italiainen jäätelökioski, ravintoloita, pizzerioita, apteekki list goes on and on...... Melkein kaikki kaupat ja ravintolat tekevät myös kotiinkuljetuksia. Mitä muuta ihminen enää kaipaa?!
- Yksi sana ja monta tarkoitusta: monipuolisuus. Normaalia kahvia tilatessa pitää päättää haluaako sen pienenä, mediumina vai suurena, kermavaahdolla vai ilman, haluaako siihen sitä vai tätä ymsymsyms. Kauppoja on jokaiseen makuun. Ruokapaikkoja on jokaiseen makuun. Leffateattereita ja leffoja on jokaiseen makuun. Kaikkea on kaikkeen ja kaikille. Mutta monipuolisuudesta seuraa yksi miinus: valinnanvaikeus!
Seuraavaksi niihin juttuihin, jotka on mun mielestä New Yorkissa suoraan sanottuna hanurista ja Suomessa enemmän tai vähemmän paremmin.
- Taxes. Varsinkin asioita ostaessa. Okei, Suomessakin on verot ja alvit. Mutta ne on ainakin mun tietämyksen mukaan aina sisällytetty lopulliseen hintaan. Täällä melkein aina saa arpoa mikä sen tuotteen/annoksen lopullinen hinta onkaan, koska vero lisätään summaan aina lopuksi kassalla. Nojoo, se vero ei yleensä ole kuin dollari - muutama dollari enemmän, mutta jostain syystä koko kuvio häiritsee mua ihan suunnattomasti.
- Tippaaminen. Tavallaanhan se on jees, monet ansaitsevat (suuren) osan palkastaan tipeistä. Mutta samalla tavalla kuin tuo verohomma, mua vaan ärsyttää hirveästi laskeskella mitä sitä nyt tällä kertaa jättäisi tippiä. Tämä kuulostaa erityisen pihiltä, mutta onhan se kanssa aina myös lisähintaa ulkona syömiselle tai kampaajalla käymiselle.
- K21. Mä oon 20-vuotias ja täysi-ikäinen oikeastaan kaikkeen Suomessa. Ja täällä mä oon taas alaikäinen. Henkilökohtaisesti se mua ärsyttää eniten sosiaalisessa mielessä. Kiva tyyppi/kaveri pyytää sua drinkeille. Mitä muuta siihen vastaamaan kuin että sori, mulla ei ole siihen ikää täällä. Tääkin on niin kaksipiippuinen juttu, yksi tyyppi yritti mulle yksi ilta selittää miksi ikäraja päihteisiin ja klubeille on k21 ja miksi se hänen mielestään on hyvä juttu. Kai se joltain kantilta on hyvä juttu. Mutta mun mielestä vaan niin turha. Ehkä lopetan tästä aiheesta nipottamisen tähän, koska tää on lähinnä vaan niin henkilökohtaista. Onneksi ihan jokainen paikka ei ole niin tarkka ikärajoistaan ;-)
- Jatkuva meteli. Piste. Jos tykkäät rauhasta ja hiljaisuudesta New York ei ole sun juttu. Mutta siihen tottuu. Jollain tavalla samaan kategoriaan kuuluu seuraava asia:
- IHMISIÄ. NIIN PALJON. KAIKKIALLA. Jos tykkäät omasta tilasta ja vihaat turistimassoista selviytymistä New York ei myöskään ole sun juttu ainakaan pidemmän päälle. Mutta siihenkin tottuu. Paitsi silloin kun on hirveä kiire, päivä on jo muutenkin valmiiksi paska ja sun edellä hidastelee eläkeläisryhmä tai joukko japanilaisia turisteja. Ihmispaljouteen liittyy myös hirveät jonot joka paikkaan. Siis oikeasti kaikkialle. Museoihin, metroihin, kaupan kassalle.... Huoh.
- Niin paljon betonia, kiveä ja asfalttia. Kaikki on välillä niin keinotekoista ja kylmää. Oot ympäröity joka puolelta pilvenpiirtäjillä, kerrostaloilla ja valtavilla turistibusseilla. Jos tykkäät luonnosta ja omasta metsäpläntistä takapihalla, lähin vastaava sitä on Central Park tai muut pienemmät puistot ympäri kaupunkia. Myös parinkymmenen minuutin junamatkalla pääsee pois the kaupungista ja sitä ympäröiviin lähiöihin, joissa luonto muistuttaa jo enemmän Suomea, mutta se tosiaan vaatii sitten sen junamatkan. Henkilökohtaisesti tämä ei häiritse mua ihan niin paljoa, koska oon tosi citygirl, mutta kyllä välillä on ikävä koiran lenkittämistä metsän reunustamalla pururadalla.
- "New York ei kierrätä", sanoi eräs tuntemani nainen. Kovasti New York tuntuu välillä yrittävän, mutta loppupeleissä musta tuntuu, että ne "kierrätyspisteiden" jätteet yhden leikkipuiston porteilla päätyy ihan samaan roskakasaan. "New York on vain yksinkertaisesti liian suuri", kuului perustelu. Hmm.
- Eläminen ja asuminen täällä on ihan järjettömän kallista. Tunnen jätkän, joka asuu noin kymmenen kämppiksen kanssa ja nukkuvat kerrossängyissä vieretysten. Mutta joissain asioissa niitä uhrauksia täytyy sitten kai tehdä. Upper east sidella saatat ihan helposti maksaa yksiöstä vuokraa pari tonnia. Asumisen lisäksi koulutus on myös ihan järkyttävän hintavaa. Julkiset koulut ovat ilmaisia, mutta ykstyisistä oppilaitoksista (joita on paljon), collegeista ja yliopistoista maksetaan monia monia tuhansia. Huhhu.
- Päällisin puolin New York on upea, kaunis, siisti ja tasa-arvoinen, mutta pinnan alta löytyy paljon kaikkea muuta. New York usein kirjaimellisesti haisee ja pahalta. Rotat vipeltävät metroissa ja torakat möngertävät vanhoissa taloissa. Asunnot on usein tosi vanhoja ja monet asiat ovat vähän vinksallaan tai rikki. Sivukadut saattavat huonolla tuurilla olla ihan törkeässä kunnossa. Mutta sellaista se on kiireisessä suurkaupungissa, kaikkea ei millään kerkeä huoltamaan samaan aikaan.
- Modernit "yhteiskuntaluokat". Ei tämä paljoa vaadi kommentoimista, löytyvät ympäri maailmaa enemmän tai vähemmän. Mutta selvemmin täällä kuin Suomessa. Ja kodittomien tilanne on ihan karsea. Ja kodittomia on PALJON. Täällä on ihan liian helppo jäädä tyhjän päälle.
Tässä ei todellakaan ollut kaikki erilaisuudet, jotka oon huomannut tämän superkaupungin ja koti-Suomen välillä. Mutta nämä olivat kuitenkin ehkä ne merkittävimmät ja suurimmat. Kaikista pienistä enemmän ja vähemmän hassuista häröistä yksityiskohdista voisi tehdä kokonaan erillisen postauksen. Ja ehkä teenkin sen tässä joku päivä!
Pistäkää ihmeessä kommenttia, risuja ruusuja kysymyksiä mitä vain!
Ihan tosi upeeta viikonalkua kaikille <3
