Näytetään tekstit, joissa on tunniste juttuja. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste juttuja. Näytä kaikki tekstit

03 maaliskuuta 2015

miten selviytyä talvesta

Mä en todellakaan ole mikään talvi-ihminen. Päinvastoin: en tykkää kylmästä, joulussa ei mun mielestä ole mitään erikoista ja kaikkialla on niin hemmetin synkkää, pimeää ja surullista! Nyt alan pikkuhiljaa kuitenkin uskoa, että talvi alkaa olla ohi ja kevät kurkistelee aivan kulman takana. 

Menneen talven inspiroimana päätin kasata asioita, jotka saivat mut parhaiten jaksamaan tämän pohjoisen kammottavan vuodenajan läpi. Netissä kulkee ehkä parhaiten nimellä "x kuukauden suosikit", mutta tämä postaus on enemmänkin "koko talven suosikit". Hyödyllinen lista jos vaikka takatalvi iskee (hope not!)!



Mä olen korviani myöten rakastunut koko ysäri back -trendiin, ja varsinkin tämä nostalginen ala-asteen ykkösasuste on ollut mulla kaulassa melkeenpä 24/7.


Mulla ei oo mitkään maailman rohtuvimmat huulet, mutta satunnaisesti kuivissa tapauksissa Babylips on ollut paras apu. Myös tummat huulet on ollut suurinta huutoa mun talven meikeissä.


Mä ja mun kalpea suomalainen ihoni. Nämä kaksi asiaa on taikoneet edes hieman väriä ja varjoja muuten täysin valkoisille kasvoille. Aurinkopuuteri Rimmelin sävyssä 021 sunlight, poskipuna We Care Iconin sävyssä 1 perfect pink.


Voihan Netflix. Tekisi mieli laskea kuinka monta tuntia oon yhteensä kuluttanut tuon sivuston syövereissä, mutta samalla en kyllä edes taida haluta tietää. Mitkä on teiän lemppari Netflix-sarjoja? (kuva weheartit)


Nämä pallerot, no words needed <3


Kirkasvalolamppu. Miten mä oon ennen pärjännyt ilman tätä? Varsinkin pimeinä aikaisina työaamuina tämä lamppu on osoittaunut luotettavaksi ystäväksi. En tiedä muista kirkasvalolampuista, mutta tämä Philipsin versio on erittäin helppokäyttöinen, kevyt ja näppärä. Herättävän valon kirkkautta saa säädettyä ja herätysääneksi voi valita joko lintuääniä tai radion. On vain sata kertaa mukavampaa herätä rauhassa pikkuhiljaa huoneessa voimistuvaan valoon tai hitaasti voimistuvaan radion ääneen kuin yhtäkkiä päälle rämähtävään herätyskelloon!


Mä rakastan pelejä. Mä rakastan tarinoita. Mä rakastan The Walking Deadia. Tämä peli kiteyttää nuo mun kolme suurta rakkautta yhdeksi täydelliseksi paketiksi. Tämä peli ei ole tyypillistä zombien pilkkomista ja mäiskimistä ympäriinsä, vaan keskittynyt enemmän laadukkaan ja jännittävän juonen kerrontaan, ihmissuhteisiin ja erilaisten vaihtoehtoisten toimintojen kirjoon. Peli ja pelin kulku muokkautuu täysin sen mukaan millaisia valintoja pelaaja itse tekee. Esimerkiksi pelaaja itse päättää kenet hahmon pelastaa zombien kynsistä tai kumman hahmon mukaan lähtee seikkailemaan. Pian on tulossa samalta tekijältä Game of Thronesiin pohjautuva peli enkä malta millään odottaa!


En olisi millään jaksanut talvea ilman kavereita ja hauskoja illanistujaisia! Nauru, viini ja tunnelmallinen valaistus on yksi parhaita puolustuskeinoja kylmää ja harmautta vastaan!


Mikä olisikaan parempi biisi bilettää tai vaan fiilistellä. The 1975 on rakkautta ja etenkin tää biisi oli ja on edelleen rakkautta <3 (kuva weheartit)


Sain siskolta joululahjaksi ihanat lämpöiset ja pörröiset kotioloilutossut. Nämä kuuluvat ehdottomasti pakollisiin talvelta suojautumisen välineisiin!


Se tällä kertaa talvesta, toivottavasti seuraavaa postausta tehdessä paistaisi aurinko ja ulkona tuoksuisi kevät! (näin tänään muuten btw ekaa kertaa tänä vuonna pajunkissoja!) Olisi enemmän kuin kivaa tietää mitä kaikkea teidän talvesta selviytymisen listaan kuuluu? (:


27 helmikuuta 2015

"ken unessa itkee, saa valve-elämässä nauraa ja iloita"

Unet on aina kiinnostaneet mua kovasti. Viime postauksessa kirjoitin tarinoista ja rakkaudestani tarinoita kohtaan. Unet on mun mielestä yhtälailla tarinoita kuin esimerkiksi elokuvatkin. Tykkään nähdä unia. Ainoa vaan, että unet todella harvoin muistaa jälkikäteen tai ainakaan kokonaisina.

Mulle on muutaman kerran käynyt niin, että jonkun todella intensiivisen ja raskaan unen jälkeen seuraava päivä on ollut yhtä mysteeriä. Uni on ollut niin todenomainen, että en melkeinpä erota mikä on tosielämässä totta ja mikä unen luomaa harhaa. Tuommoiset kokemukset on olleet melkeinpä pelottavia, koska siinä alkaa kyseenalaistamaan omaa järjenjuoksua ja pohtii tosissaan onko jokin vähän isompi ruuvi tuolla pääkopassa löysällä ja pahasti.

Painajaiset on asia erikseen. Oon tarpeeksi monta kertaa herännyt painajaisiin itkien tai muuten vaan sydän inhottavasti jyskyttäen enkä kaipaisi niitä ollenkaan elämääni. Valitettavasti, ainakin mun kohdalla, painajaiset on juuri niitä unia mitkä jostain syystä muistan kaikista helpoimmin.

Joka tapauksessa, oli kyse sitten painajaisista tai ihan tavallisista mukavista unista, mä oon noin muutaman viikon innostunut pitämään unipäiväkirjaa. Idea on aina satunnaisesti käynyt mielessä muutaman viime vuoden aikana, mutta nyt päätin vihdoin toteuttaa sen. Mua vain yksinkertaisesti kiinnostaa mitä tuolla mun alitajunnassa tapahtuu aina öisin, ja mikä sen hauskempaa kuin kirjata seikkailut ylös seuraavana aamuna ja ammentaa niistä vaikka inspiraatiota tulevaisuudessa! Ja kuten arvata saattaa, tässä seuraavaksi teille luvassa muutama enemmän tai vähemmän mielenkiintoinen uni viime viikoilta!


                                                                                                                        (kuva weheartit)


kiipeän polkupyörän kanssa sisään ikkunasta, vaikka ulko-ovi on auki
pyörä on seuraavaksi maagisesti ulkona keskellä katua, kaveri taikoi sen sinne sormia napsauttamalla
keittiössä rupean hourailemaan: ajatus sumenee, päässä pyörii ja korvat soi
semmoinen tosi kuumeinen olo
kaverit kokeilee mun otsaa ja sanoo, että se on tulikuuma
jotain lämmintä valuu mun ylähuulta pitkin
"Rossu sun nenästä tulee verta!"
joka paikka valuu verta ja tuntuu, että kuolen siihen kuumeeseen
haluan kuumemittarin, mutta mittaamisen aikana tilanne rauhoittuu ja mittari näyttää normaalia
rupean itkemään

-

ollaan punaisella kesämökillä ja siellä on paljon kalliota ja nurmikkoa
veteen sukelletaan puiselta huteralta laiturilta
ihastun poikaan, joka tykkää pukeutua tytöksi
ja jostain syystä me kaikki tytöt pukeudutaan pojiksi
ja kaikki suuttuu mulle kun huomaa, että oonkin poika vaikka oikeasti oonkin tyttö
häh?
itken hysteerisesti huutoitkua kalliolla maaten ja muut vain katsoo mua säälivästi
tytöksi pukeutumisesta tykkäävä poika ajaa pakulla pihaan ja vannoo kovaan ääneen ettei koskaan tee sitä enää uudestaan. ja kaikki hurraavat
itken vielä enemmän

-

ihan helvetin iso yökerho, Las Vegasin näköisessä paikassa
tulee mieleen vähän niinkuin Tomorrowland-festarit
paljon uima-altaita, karkkia, alastomia ihmisiä ja strobovaloja
basso jytää täysillä
se yökerho on uusi
istutaan ulkopöytään ja syödään Hershey's suklaata
tajutaan, että kaikki ei oo ihan kohdillaan, koska täältä ei saa mitään väkevää alkoholia
ja mulla on semmoinen perseidenvetofiilis
Paris Hilton istuu meidän pöytään ja häätää meidät tiehensä
mennään kerrosta alemmas vessaan
joku varastaa vessassa mun takin ja karkkipussin sen taskusta
suutun ihan järjettömästi!
mennään taas yksi kerros alemmas
on tosi savuista, kuuma ja pimeetä
ihmisiä on joka puolella
isolla tanssilattialla on mies pienikokoinen aurinko päänsä päällä ja mies alkaa tulittaa sillä meitä
mennään pakoon narikkaan - isoon telttaan keskellä yökerhoa
narikan hinta on "mahdollisimman kolme ja puoli euroa"
narikan pitäjä on blondi isokokoinen vanha ennustaja

-

festarit, PMMP:n viimeinen keikka
mun sisko kuvaa samaan aikaan Espanjan oloisessa maassa jokirannassa sen ylioppilaskuvia
joku jahtaa mua, hiipii varjoissa muttei koskaan hyökkää ja mua pelottaa
kaiken lisäksi on vain kaksikymmentä minuuttia aikaa valmistautua ylioppilasseremoniaan
ja mä juoksentelen jokirannassa. ja festareilla.
poika istuu veneessä keskellä jokea ja aina välillä vene heittää 360 astetta ympäri kunnes poika hukkuu

-

luen jotain kuuluisaa pokkaria, josta on tehty jo elokuva
pokkari kertoo nuoresta pojasta ja äidistä ja isästä jotka ovat aina töissä
mun sisko pakotti lukemaan sen pokkarin
itken ihan järjettömästi
tulee mun aupair-aikana hoitama poika mieleen ja sitä ikävä
vieressäni makaa lehmä ja se mädäntyy ja kuolee
perheen äiti tarjoaa illalliseksi spagettia, mutta se on täynnä pieniä valkoisia matoja


Jos teillä on jotain äärimmäisen hämmentäviä tai sitten ihan vain tuikitavallisen ihania unia mielessä jakakaa ihmeessä kommentteihin!
Hyvää viikonloppua <3

18 helmikuuta 2015

42: the yearning for adventures in faraway countries


Mulla on ollut New Yorkista paluusta lähtien ihan järjetön m a t k a k u u m e. Satunnaisesti enemmän tai vähemmän, mutta yleensä enemmän. Ihan millainen matka tahansa kävisi. Viikon pakettimatka etelään tai kahden kuukauden patikointi etelä-Aasiassa. Moni varmaan pystyy samaistumaan tähän tunteeseen?






Mä oon matkustellut tosi paljon elämässäni. Kaikilla mantereilla paitsi Aasiassa ja Afrikassa. Matkojen pituudet on vaihdelleet alle viikosta muutamaan kuukauteen. Mulle ainakin käy niin, että mitä enemmän näen ja varsinkin mitä enemmän koen, sitä enemmän haluan lisää. Ja New York sattui olemaan sellainen kokemus, mikä koukutti elämäntyyliin vieraassa maassa vieraassa kaupungissa vieraiden ihmisten kanssa – haluan lisää.




Matkustamisessa on vaan sitä jotain! Vieraan maan lentokentän ulko-ovista astuminen on yksi parhaista fiiliksistä mitä tiedän! Uusi maa tuoksuu aina erilaiselta. Ilma tuntuu erilaiselta iholla. Ilmassa on sellaista jännitystä ja innostusta mikä suorastaan pakahduttaa kun taksimatkalla hotellille katselee maisemia ikkunasta ja vaan hymyilee, koska kaikki on ihanalla tavalla erilaista.






Muistan yhäkin elävästi muutama kertaa, muun muassa vuosi sitten Meksikossa kun pitkän lentomatkan ja erityisen pomppivan taksimatkan jälkeen saavuttiin hotellille aivan Tyynenmeren rantaan kirjaimellisesti paratiisilta näyttävään paikkaan. Ilma oli about kolmekymmentä astetta plussaa ja tuntui niin hyvältä saada auringonsäteitä iholle Suomen talven jälkeen. Mutta elävimmin muistan sen tunteen kun vain yksinkertaisesti jämähdin paikoilleni keskelle majapaikan pihaa ja vain tuijotin suu auki ympärilleni uskomatta silmiäni. Niin upeeta.




Suomi on ihana. Suomi on koti. Mutta Suomi on ainakin mun mielestä tietyllä tavalla tosi nähty. En pysty melkein pysymään paikoillani, koska osaan aavistella ja joissain määrin jopa tiedän mitä kaikkea mahtavuuksia löytyy ihan eri osista maapalloa.





Top kolme matkaa?

1. New York 2014, aikamoinen yllätys varmasti kaikesta hehkutuksesta päätellen am I right XD
2. Pariisi 2012, puolentoistaviikon kouluretki. Pariisi on aina ollut mulle se the kaupunki jostain kumman syystä, ja kun viimein pääsin sinne ensimmäistä kertaa ja vielä ihan parhaan porukan kanssa niin voitte vaan arvata oliko matka ikimuistoisin ikinä!
3. Australia 2006, kolmen viikon elämysmatka perheen kanssa etelärannikolla autolla kierrellen. Tähän ei muita perusteluja vaadita kuin että Australia daa!

Okei, tän ois pitänyt olla enemmänkin jotain sellaista kuin top kymmenen matkaa tai enemmän. Koska kyllä jokainen matka on ollut omalla tavallaan listansa ykkönen. Reissussa ei mun mielestä yksinkertaisesti voi olla kauheeta ellei nyt satu olemaan esimerkiksi riidoissa matkaseuralaisten kanssa koko reissua tai tule ryöstetyksi ynnä muita kamaluuksia.







Jos mä niin kovasti haluan lähteä niin miksen sitten istu jo lentokoneessa? No, tällä hetkellä se ei vain oo niin yksinkertaista, koska haluan lukea ja keskittyä nyt keväällä pääsykokeisiin. Se on itse asiassa aika ristiriitaista, koska en ole vielä ihan varma kumpaa haluaisin tehdä enemmän seuraavana vuonna opiskella vai matkustaa. Kuten aikaisemmissa postauksissakin mainittua, oon myös aloittanut juuri uudessa työpaikassa enkä kehtaisi lähteä sieltä yhtä nopeasti kuin oon sinne mennytkin. Ja kolmantena raha olisi aika jees matkan teossa ja sitä mulla ei ole nyt ihan hirveästi ylimääräistä. Kesälle mulla on kyllä jo eräänlainen matkasuunnitelma, samoin syksylle ja ensi talvelle varsinkin jos opiskelupaikkaa ei tänäkään vuonna irtoaisi. Niistä kuitenkin lisää sitten kun aihe tulee ajankohtaiseksi :)







Mä oon ollut elämässäni maailman onnekkain sen suhteen, että oon päässyt matkustelemaan niin paljon koko pienen ikäni. Jos en olisi matkustellut näin paljoa, tuskin osaisin edes kaivata reissaamista. Olisin tyytyväinen Suomeen ja elämään täällä, niin sanotusti "tietämättä paremmasta". Tai ei kaikkien kohdalla paremmasta, mutta nyt kun on henkilökohtaisesti nähnyt millaista tuolla muualla on, ei Suomeen jämähtäminen yksinkertaisesti mulle riitä. Tai sitten päinvastoin: jos en olisi koskaan käynyt ulkomailla, saattaisin vielä satakertaa enemmän odottaa mahdollisuutta ensimmäiseen reissuun!






Kuka muu rakastaa matkustamista? <3
Onko siellä ruudun toisella puolella ketään onnekasta lähdössä reissuun? Jos on, maailman huikeinta matkaa!!


25 tammikuuta 2015

materiaonnea new yorkista part 2


Kaikki jotka tuntee mut tietää, että mulla on ollut sama rikkinäinen lompakko viimeiset viisi vuotta. Noh, nyt ainakin on uutta lompakkoa ja vielä kaksin verroin! Unisiepparikuvioinen Claire'sista ja ruskea nahkainen Urban Outfittersistä.


Mukaan otettava kännykänlataaja. Paras keksintö ikinä! Ainoat miinuspuolet, että laturin lataaminen itsessään kestää ikuisuuden ja kännykän akun se pystyy lataamaan sillä virralla vain kerran täyteen. Mutta kuitenkin! Urban Outfitters


Urban Outfitters. Oli vaan niin söpöjä <3


Tää ihanuus on yksi mun lempiostoksista koko reissulta! Mikään ei oo hauskempaa kuin saada kuvat heti ulos kamerasta, vanhaa kunnon polaroidmeininkiä modernilla otteella. Onhan toi aika kallista lystiä, koska filmi varsinkin Suomessa on aika hintavaa, mutta mun mielestä sen väärti kunhan ei rajattomasti kuvia tuhlaile! Urban Outfittersistä ostin omani




Tää oli pakkohankinta. Pakkohankinta ilman sen ihmeempiä perusteluja, Michelle Phan on vaan mun number one meikkiguru <3




En oo vielä saanut luettua tota Lena Dunhamin (Girls-sarja) kirjaa kokonaan, mutta se mihin asti oon päässyt vaikuttaa äärettömän lupaavalta! Tota "1000 feelings for which there are no names" kirjaa oon hehkuttanut täällä blogissa jo kerran, mutta se on oikeesti ihan niin yhtä hyvä kuin nimestä jo kuulee.


The Perks of Being a Wallflower = pelkkää rakkautta! <3


Ei myöskään sen ihmeempiä perusteluja. Star Wars henkeen ja vereen! Kaikki romaanit Barnes and Noblesilta, taidekirjat eri museoista.



Söpö juttu Disney Storesta :)


Nycissä musta tuli sukkafriikki, mutta myös entistä suurempi aurinkolasifriikki. Nämä yksilöt kirpparilta Brooklynista.


Pääkallokoru heräteostoksena samaiselta kirpparilta. Tiffanyn korun sain läksiäislahjaksi hostperheeltä :)


Hiusdonitsit American Apparelista. Hiuspanta ja rusetti Forever21:sta.


Made in Brooklyn. Yksillä markkinoilla eräs nainen myi mulle tosi taitavasti tekemiään öljyjä, rasvoja ja kynttilöitä. Hinta niillä kaikilla oli aika kallis, mutta päädyin silti loppujen lopuksi ostamaan koko vartalolle sopivaa lootuksen tuoksuista öljyä ja pienen purkin kookosvahaa. Ja onneksi ostin, koska rakastan molempia ihan hirveästi! Öljy on hyvän tuoksuista ja sopii tosiaan kynsinauhoista ja kantapäistä hiustenlatvoihin. Samoin vaha sopii kaikelle, eniten oon käyttänyt sitä huuliin koska se maistuu kookokselta ja kookos on parasta ikinä! Parasta ja tärkeintä näissä tuotteissa oli se, että niissä on käytetty pelkästään luonnollisia aineita: öljyjä, vahoja, rasvoja ja yrttejä. Purkan makuinen LIP SCRUB Lushilta



Urban Outfitters


Tilattu Amazon.comista. Ihan mahtava hintalaatu-suhde!


Tämäkin luomiväripaletti tilattu Amazon.comista. Jopa edellistä tuotetta parempi hintalaatu-suhde! Kestävät varsinkin primerin kanssa koko päivän ja värit on tosi pigmenttisiä.


Vasemmalta oikealle: Maybelline Nyc Vivids sävy 905 Brazen Berry, MAC Amplified sävy Saint Germain, MAC Matte sävy A54 Diva, MAC Satin sävy A44 Myth, MAC Frost sävy A64 Bronze Shimmer



Ostin myös useamman julisteen/kuvan ripustettavaksi seinälle. Yllä oleva kuva on Urban Outfittersistä. Loput (joista ei nyt kuvaa) ostin Brooklynista paikallisilta taiteilijoilta sekä julisteita museoista.


Näin jälkikäteen mua ahdistaa se tavara -ja vaatemäärä mitä roudasin Jenkeistä Suomeen. Näissä kahdessa postauksessa ei oo läheskään kaikkea, sillä en viittinyt kuvailla jotain ihan perus arkisia juttuja, enkä myöskään kuvannut sitä tavaramäärää mitä toin tuliaisiksi muille.

Kaiken materian yli menee ehdottomasti kaikki ne kokemukset ja epäkonkreettiset jutut mitä puuhasin itse New Yorkin kaupungissa! Onhan se kiva tuoda itselleen matkamuistoja tai ostaa asioita mitä on vaikea saada tai tilata piskuisesta Suomesta. Mutta tavara ja vaatteet ei korvaa hetkiä kattoterasseilla tähtien alla tai Central Parkin ruskaa lenkkeillessä. Ensi matkalla oon säästeliäämpi ja sitä myöten viisaampi (eikä myöskään tule paluumatkalle neljää matkalaukkua), kokemukset ja muistot on sata kertaa arvokkaampia kuin mikään materia!