18 helmikuuta 2015

42: the yearning for adventures in faraway countries


Mulla on ollut New Yorkista paluusta lähtien ihan järjetön m a t k a k u u m e. Satunnaisesti enemmän tai vähemmän, mutta yleensä enemmän. Ihan millainen matka tahansa kävisi. Viikon pakettimatka etelään tai kahden kuukauden patikointi etelä-Aasiassa. Moni varmaan pystyy samaistumaan tähän tunteeseen?






Mä oon matkustellut tosi paljon elämässäni. Kaikilla mantereilla paitsi Aasiassa ja Afrikassa. Matkojen pituudet on vaihdelleet alle viikosta muutamaan kuukauteen. Mulle ainakin käy niin, että mitä enemmän näen ja varsinkin mitä enemmän koen, sitä enemmän haluan lisää. Ja New York sattui olemaan sellainen kokemus, mikä koukutti elämäntyyliin vieraassa maassa vieraassa kaupungissa vieraiden ihmisten kanssa – haluan lisää.




Matkustamisessa on vaan sitä jotain! Vieraan maan lentokentän ulko-ovista astuminen on yksi parhaista fiiliksistä mitä tiedän! Uusi maa tuoksuu aina erilaiselta. Ilma tuntuu erilaiselta iholla. Ilmassa on sellaista jännitystä ja innostusta mikä suorastaan pakahduttaa kun taksimatkalla hotellille katselee maisemia ikkunasta ja vaan hymyilee, koska kaikki on ihanalla tavalla erilaista.






Muistan yhäkin elävästi muutama kertaa, muun muassa vuosi sitten Meksikossa kun pitkän lentomatkan ja erityisen pomppivan taksimatkan jälkeen saavuttiin hotellille aivan Tyynenmeren rantaan kirjaimellisesti paratiisilta näyttävään paikkaan. Ilma oli about kolmekymmentä astetta plussaa ja tuntui niin hyvältä saada auringonsäteitä iholle Suomen talven jälkeen. Mutta elävimmin muistan sen tunteen kun vain yksinkertaisesti jämähdin paikoilleni keskelle majapaikan pihaa ja vain tuijotin suu auki ympärilleni uskomatta silmiäni. Niin upeeta.




Suomi on ihana. Suomi on koti. Mutta Suomi on ainakin mun mielestä tietyllä tavalla tosi nähty. En pysty melkein pysymään paikoillani, koska osaan aavistella ja joissain määrin jopa tiedän mitä kaikkea mahtavuuksia löytyy ihan eri osista maapalloa.





Top kolme matkaa?

1. New York 2014, aikamoinen yllätys varmasti kaikesta hehkutuksesta päätellen am I right XD
2. Pariisi 2012, puolentoistaviikon kouluretki. Pariisi on aina ollut mulle se the kaupunki jostain kumman syystä, ja kun viimein pääsin sinne ensimmäistä kertaa ja vielä ihan parhaan porukan kanssa niin voitte vaan arvata oliko matka ikimuistoisin ikinä!
3. Australia 2006, kolmen viikon elämysmatka perheen kanssa etelärannikolla autolla kierrellen. Tähän ei muita perusteluja vaadita kuin että Australia daa!

Okei, tän ois pitänyt olla enemmänkin jotain sellaista kuin top kymmenen matkaa tai enemmän. Koska kyllä jokainen matka on ollut omalla tavallaan listansa ykkönen. Reissussa ei mun mielestä yksinkertaisesti voi olla kauheeta ellei nyt satu olemaan esimerkiksi riidoissa matkaseuralaisten kanssa koko reissua tai tule ryöstetyksi ynnä muita kamaluuksia.







Jos mä niin kovasti haluan lähteä niin miksen sitten istu jo lentokoneessa? No, tällä hetkellä se ei vain oo niin yksinkertaista, koska haluan lukea ja keskittyä nyt keväällä pääsykokeisiin. Se on itse asiassa aika ristiriitaista, koska en ole vielä ihan varma kumpaa haluaisin tehdä enemmän seuraavana vuonna opiskella vai matkustaa. Kuten aikaisemmissa postauksissakin mainittua, oon myös aloittanut juuri uudessa työpaikassa enkä kehtaisi lähteä sieltä yhtä nopeasti kuin oon sinne mennytkin. Ja kolmantena raha olisi aika jees matkan teossa ja sitä mulla ei ole nyt ihan hirveästi ylimääräistä. Kesälle mulla on kyllä jo eräänlainen matkasuunnitelma, samoin syksylle ja ensi talvelle varsinkin jos opiskelupaikkaa ei tänäkään vuonna irtoaisi. Niistä kuitenkin lisää sitten kun aihe tulee ajankohtaiseksi :)







Mä oon ollut elämässäni maailman onnekkain sen suhteen, että oon päässyt matkustelemaan niin paljon koko pienen ikäni. Jos en olisi matkustellut näin paljoa, tuskin osaisin edes kaivata reissaamista. Olisin tyytyväinen Suomeen ja elämään täällä, niin sanotusti "tietämättä paremmasta". Tai ei kaikkien kohdalla paremmasta, mutta nyt kun on henkilökohtaisesti nähnyt millaista tuolla muualla on, ei Suomeen jämähtäminen yksinkertaisesti mulle riitä. Tai sitten päinvastoin: jos en olisi koskaan käynyt ulkomailla, saattaisin vielä satakertaa enemmän odottaa mahdollisuutta ensimmäiseen reissuun!






Kuka muu rakastaa matkustamista? <3
Onko siellä ruudun toisella puolella ketään onnekasta lähdössä reissuun? Jos on, maailman huikeinta matkaa!!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti