27 helmikuuta 2015

"ken unessa itkee, saa valve-elämässä nauraa ja iloita"

Unet on aina kiinnostaneet mua kovasti. Viime postauksessa kirjoitin tarinoista ja rakkaudestani tarinoita kohtaan. Unet on mun mielestä yhtälailla tarinoita kuin esimerkiksi elokuvatkin. Tykkään nähdä unia. Ainoa vaan, että unet todella harvoin muistaa jälkikäteen tai ainakaan kokonaisina.

Mulle on muutaman kerran käynyt niin, että jonkun todella intensiivisen ja raskaan unen jälkeen seuraava päivä on ollut yhtä mysteeriä. Uni on ollut niin todenomainen, että en melkeinpä erota mikä on tosielämässä totta ja mikä unen luomaa harhaa. Tuommoiset kokemukset on olleet melkeinpä pelottavia, koska siinä alkaa kyseenalaistamaan omaa järjenjuoksua ja pohtii tosissaan onko jokin vähän isompi ruuvi tuolla pääkopassa löysällä ja pahasti.

Painajaiset on asia erikseen. Oon tarpeeksi monta kertaa herännyt painajaisiin itkien tai muuten vaan sydän inhottavasti jyskyttäen enkä kaipaisi niitä ollenkaan elämääni. Valitettavasti, ainakin mun kohdalla, painajaiset on juuri niitä unia mitkä jostain syystä muistan kaikista helpoimmin.

Joka tapauksessa, oli kyse sitten painajaisista tai ihan tavallisista mukavista unista, mä oon noin muutaman viikon innostunut pitämään unipäiväkirjaa. Idea on aina satunnaisesti käynyt mielessä muutaman viime vuoden aikana, mutta nyt päätin vihdoin toteuttaa sen. Mua vain yksinkertaisesti kiinnostaa mitä tuolla mun alitajunnassa tapahtuu aina öisin, ja mikä sen hauskempaa kuin kirjata seikkailut ylös seuraavana aamuna ja ammentaa niistä vaikka inspiraatiota tulevaisuudessa! Ja kuten arvata saattaa, tässä seuraavaksi teille luvassa muutama enemmän tai vähemmän mielenkiintoinen uni viime viikoilta!


                                                                                                                        (kuva weheartit)


kiipeän polkupyörän kanssa sisään ikkunasta, vaikka ulko-ovi on auki
pyörä on seuraavaksi maagisesti ulkona keskellä katua, kaveri taikoi sen sinne sormia napsauttamalla
keittiössä rupean hourailemaan: ajatus sumenee, päässä pyörii ja korvat soi
semmoinen tosi kuumeinen olo
kaverit kokeilee mun otsaa ja sanoo, että se on tulikuuma
jotain lämmintä valuu mun ylähuulta pitkin
"Rossu sun nenästä tulee verta!"
joka paikka valuu verta ja tuntuu, että kuolen siihen kuumeeseen
haluan kuumemittarin, mutta mittaamisen aikana tilanne rauhoittuu ja mittari näyttää normaalia
rupean itkemään

-

ollaan punaisella kesämökillä ja siellä on paljon kalliota ja nurmikkoa
veteen sukelletaan puiselta huteralta laiturilta
ihastun poikaan, joka tykkää pukeutua tytöksi
ja jostain syystä me kaikki tytöt pukeudutaan pojiksi
ja kaikki suuttuu mulle kun huomaa, että oonkin poika vaikka oikeasti oonkin tyttö
häh?
itken hysteerisesti huutoitkua kalliolla maaten ja muut vain katsoo mua säälivästi
tytöksi pukeutumisesta tykkäävä poika ajaa pakulla pihaan ja vannoo kovaan ääneen ettei koskaan tee sitä enää uudestaan. ja kaikki hurraavat
itken vielä enemmän

-

ihan helvetin iso yökerho, Las Vegasin näköisessä paikassa
tulee mieleen vähän niinkuin Tomorrowland-festarit
paljon uima-altaita, karkkia, alastomia ihmisiä ja strobovaloja
basso jytää täysillä
se yökerho on uusi
istutaan ulkopöytään ja syödään Hershey's suklaata
tajutaan, että kaikki ei oo ihan kohdillaan, koska täältä ei saa mitään väkevää alkoholia
ja mulla on semmoinen perseidenvetofiilis
Paris Hilton istuu meidän pöytään ja häätää meidät tiehensä
mennään kerrosta alemmas vessaan
joku varastaa vessassa mun takin ja karkkipussin sen taskusta
suutun ihan järjettömästi!
mennään taas yksi kerros alemmas
on tosi savuista, kuuma ja pimeetä
ihmisiä on joka puolella
isolla tanssilattialla on mies pienikokoinen aurinko päänsä päällä ja mies alkaa tulittaa sillä meitä
mennään pakoon narikkaan - isoon telttaan keskellä yökerhoa
narikan hinta on "mahdollisimman kolme ja puoli euroa"
narikan pitäjä on blondi isokokoinen vanha ennustaja

-

festarit, PMMP:n viimeinen keikka
mun sisko kuvaa samaan aikaan Espanjan oloisessa maassa jokirannassa sen ylioppilaskuvia
joku jahtaa mua, hiipii varjoissa muttei koskaan hyökkää ja mua pelottaa
kaiken lisäksi on vain kaksikymmentä minuuttia aikaa valmistautua ylioppilasseremoniaan
ja mä juoksentelen jokirannassa. ja festareilla.
poika istuu veneessä keskellä jokea ja aina välillä vene heittää 360 astetta ympäri kunnes poika hukkuu

-

luen jotain kuuluisaa pokkaria, josta on tehty jo elokuva
pokkari kertoo nuoresta pojasta ja äidistä ja isästä jotka ovat aina töissä
mun sisko pakotti lukemaan sen pokkarin
itken ihan järjettömästi
tulee mun aupair-aikana hoitama poika mieleen ja sitä ikävä
vieressäni makaa lehmä ja se mädäntyy ja kuolee
perheen äiti tarjoaa illalliseksi spagettia, mutta se on täynnä pieniä valkoisia matoja


Jos teillä on jotain äärimmäisen hämmentäviä tai sitten ihan vain tuikitavallisen ihania unia mielessä jakakaa ihmeessä kommentteihin!
Hyvää viikonloppua <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti